Takaisin
Arja Haapakorpi
ZAKARIA ABDEL SHAFY HEIKAL
opetti Helsingin kaamoksessa mahmudismeja
(Julkaistu Istarissa 2/2001)
Mahmoud Redan tanssiryhmän valmentaja Zakaria Abdel Shafy eli Ziko opetti Shamadaan ry:n kutsumanasuomalaisia itämaisen tanssin ystäviä Helsingissä 2.-3.12. Tarjolla olivat keskitason ja jatkotason kurssit.
Kaamosaikaan oli ilmeisesti jo odotettukin piristystä, koska kurssit täyttyivät ripeään tahtiin.
Liikekieli oli perinteistä Mahmud Redan tyyliä, ns. mahmudismeja. Myös opetustuntien rakenne
noudatteli pitkälle Redan linjaa. Alussa tehtiin sarjoja, joita ryhdyttiin yhdistelemään
eri tavoin koreografioiksi. Opetustyyli oli looginen ja systemaattinen. Alussa tehtävien
sarjojen tarkoituksena oli myös testata kurssilaisten tasoa opetuksen vaikeustason
sovittamiseksi. Zakarian mukaan opetuksen vaikeusasteen tulee olla hieman tanssijoiden tasoa
korkeampi, jotta motivaatio säilyisi. Kurssilaiset pitivät opetuksesta; opetusta pidettiin
haastavana, mutta jokunen osallistuja luonnehti sitä myös vaikeaksi. Zakaria tasapainotti
opetusta ottamaan huomioon – varsinkin keskitasolla – kurssilaisten tason vaihtelun, mutta
helpolla ei päässyt kukaan. Monille kurssilaisille oli uutta ja kovin haastavaa sarjoissa
liikesuuntien vaihtuminen; Mahmud Redan kursseille osallistuneille se oli helpompaa, mutta ei
itsestään selvää.
Zakaria pyrki yksilölliseen ohjaamiseen ja korjasi sitkeästi kurssilaisten virheitä. Opetustyyli
oli enemmänkin intohimoinen kuin kuin viileän analyyttinen ja maestron ääni kantoi hyvin salin
perimmäisiinkin nurkkiin, usein jopa nurkkien ulkopuolelle. Mahmoud Redan ryhmässä on
parhaimmillaan 40 tanssijaa, ja äänen voimakkuus lienee kehittynyt tehtävän myötä.
Zakaria korosti musiikillista lahjakkuutta – rytmin ja melodioiden tajua - sekä tunnetilojen
ymmärtämistä tanssijan välttämättöminä taitoina; myös visuaalista lahjakkuutta hän luonnehti
tanssijan tärkeäksi ominaisuudeksi.
Liikesarjojen lisäksi kursseilla tehtiin koreografia Luxor Baladna – kappaleeseen; tanssin muutamat
peruselementit olivat samat, mutta eri tavoin varioidut keski- ja jatkotason kursseilla.
Jatkotason kurssilla koreografia tehtiin myös keppitanssina.
Zakaria on ryhmätanssiohjaaja ja tunnit koostuivat sarjojen lisäksi ryhmässa tanssimisen
harjoittelemisesta. Monimutkaisempien kuvioiden rakentaminen ei sujunut aina ilman hämmennystä,
sillä monimutkaisemmat, samanaikaisesti erilaisista liikesarjoista koostuvat ryhmätanssit eivät
ole yleisiä Suomessa. Tilan hahmottamiseen ja käyttöön ja suuressa ryhmässä tapahtuvaan
liikesarjojen rakenteen ja suunnan hahmottamiseen ei ole kehittynyt rutiinia. Yleensä
vierailevat opettajat opettavat vain koreografian ja jättävät varsinaisen ryhmätanssin
rakenteen kehittelyn tanssijoiden tehtäväksi. Kursseilla kaikki tekevät samoja liikesarjoja
samanaikaisesti ja vuorovaikutus tanssijoiden kesken on vähäistä. Ryhmätanssi onkin rikas ja
alihyödynnetty tanssin laji, jonka toivoisi kehittyvän edelleen Suomessa.
Zakaria aloitti tanssimisen vasta noin 20-vuotiaana: fysiikka kehittyi ennen tanssiuraa
monipuolisesti urheilupohjalta. Treenarin valmiuksia hän kehitti lisäksi opiskelemalla
liikuntatieteitä Kairon yliopistossa. Tanssijaksi hän eksyi sattumalta. Ystävä kehotti
pyrkimään Mahmoud Redan tanssiryhmään, koska piti Zakariaa potentiaalisesti hyvänä tanssijana.
Täysin pystymetsästä hän ei kuitenkaan alalle ryhtynyt: valmiuksia oli kehittynyt urheilun
lisäksi musiikin harrastamisesta. Zikon instrumentteja olivat rummut ja viulu. Tanssin lisäksi
Ziko toimii nykyisin yhä urheilun parissa valmennuksen suunnittelijana; puuhamiehemme
aktiviteetit ulottuvat myös teatterin ja tv:n alueilla. Ziko on kairolainen, mutta juuret ovat
Egyptin maaseudulla. Hän vetäytyy välillä maaseudulle sukulaisten luo rauhoittumaan, kun
pääkaupungin humu käy liian rasittavaksi.
Takaisin